Kiva päivä, vääriä ratkaisuja

No, onneksi ei mitään vakavempia. :) Aamulla busseiltiin ja kärryteltiin Naperon kanssa Elixialle treenailemaan. Sieltä busseiltiin ja kärryteltiin ystävän luo, saatiin taivaallista kanasalaattia ja muita herkkuja, Napero otti päiväunet parvekkeella, ja kaiken kruunasi loistava leikkipuisto.

 Sieltä taivallettiin vaunutellen aikamoinen matka eräälle bussipysäkille, koska missasimme läheltä keskustaan menevän bussin muutamalla minuutilla. Odoteltiin toista bussia varttitunti vain todetaksemme, että emme enää mahtuneet kyytiin. Sieltä kärryteltiin keskustaan, odoteltiin uutta bussia kymmenisen minuuttia vain todetaksemme, että emme mahtuneet enää kyytiin. Sieltä kärryttelimme päätepysäksille, todetaksemme että VIHDOINKIN MAHDUIMME KYYTIIN!!! (Tätä sepustusta ei ymmärrä varmaan kukaan.)

Tänään on siis kävelty ainakin sata kilometria, muutamien huonojen valintojen tähden. Olisi kannattanut alun alkaenkin lähteä suoraan keskustaan päättärille, eikä taivaltaa kaikenmaailman pysäkeille. No, kävely yhdistettynä Total-treeniin ja Core-treeniin on vähintäänkin hyödyllistä.

Kompensoin tätä kaikkea nyt sohvalla syömällä kananugetteja ja jäätelöä päälle.

Ja Napero ottaa "päiväunia", vaikka pitäisi olla kohta yöunilla.

Huh.

Tähän loppuun kuva, joka ei tee oikeutta totuudelle. Mutta näiden "satumetsä" kasvien ohi me Naperon kanssa taivalletaan aina Elixialle mennessä, ja ne näyttää todellisuudessa ihan satumaisilta silloin kun aurinko siivilöityy niihin. Harmi vaan, että mun pokkari ei pysty tallentamaan sitä todellisuutta...

P.s. Kuntokeskuksessa oleva lapsiparkki on yksi elämän suurimmista siunauksista. :) Ei tarvitse illalla lähteä enää urheilemaan, vaan voi viettää aikaa perheen kanssa tai päästää Mies urheilemaan, kun on Naperon kanssa tehnyt sen jo aamupäivällä! Ja kumpikin viihtyy!