Kukkia ja kevättä

Tää on blogeissa nyt varmaan kulunuttakin kuluneempi juttu tää tulppaanien osto ja esittely. Mutta munkin oli ihan pakko ostaa tulppaaneja, ja haluan jakaa ne myös teidän kanssa. :) Bauhausissa oli tarjous jota ei voinut ohittaa: kaksi kimppua vitosella.

Tapoihini on kyllä jo muutaman vuoden kuulunut ostaa tulppaaneja muutamia kertoja siinä vaiheessa, kun niitä alkaa ruokakaupoissa pyöriä. Traditio siis.

Näistä tulee hyvää mieltä joka päivä!

Toinen "merkittävä" kuuluminen on tortillailta, joka pidettiin maanantaina. Oli luksusta kun oltiin kaikki yhdessä ilta kotona!

Ja Napero sai elämänsä ekan tortillan. Tosin ei se sitä syönyt, haukkeli ihan vähän ja reposteli loput pitkin lautasta. 

Vauva on varmaan kyllästynyt siihen, kun olen niin paljon hokenut kuinka helppo raskaus tämä on ollut, ja miten se on sujunut ikään kuin tuossa sivussa vaan. Nytpä vaavi onkin sitten halunnut ilmeisesti alkaa korostaa, että hänkin on menossa mukana. Jytää ja poukkoilee ja tekee vaikka mitä. Ja olosta huomaa kyllä muutenkin, että viimeinen kolmannes on käynnissä. Kremppaa siellä ja kremppaa täällä, ja synnytyskin alkaa hiljalleen mietityttää ja pelottaa. :/ Myös kiloja kertyy enemmän kuin olisi syytä, tuntuu että ei tarvi kuin ajatella ruokaa kun jo pamahtaa monta sataa grammaa painoa lisää.

Mutta tosi hienoa, että syksy meni raskauden suhteen niin kepeästi. Muuten olikin sitten niin rankka syksy, mahdollisesti rankin mitä minulla on vielä koskaan ollut. Että jos vielä olisi ollut vaikea raskaus, olisin varmaan uupunut ihan vallan. Olen huomannut, että vielä iskee sellasia väsymyskohtauksia, joiden tiedän olevan syksyn peruja. Meinasin jo tässä hätääntyä, että jääkö se väsymys päälle, enkä saa opiskeltua lainkaan! Nyt olen kuitenkin jo muutamana päivänä pystynyt kirjoittelemaan gradua, joten eiköhän se tästä.

Ja joku sanoi, että surutyökin on työtä. Eli ehkä tässä tekee koko ajan enemmän töitä kuin itse tajuaakaan.

En varmaan enää kirjoittele loppuviikolla, joten toivotan jo nyt hyvää viikonloppua kaikille! Minä saan siskon tyttärineen kyläilemään, jeeeeeeeeeee! Kun nyt vaan pysyttäis suht terveinä, että uskaltavat tulla... Ollaan nimittäin Naperon kanssa alettu pikkuisen niiskuttaa.

"Nyt tarttis päättää..."

Vähintäänkin kerran viikossa mies tulee kotiin kera lauseen

"nyt tarttis päättää...".

Nyt viimeksi (eilen) kyseessä oli ovenpainikkeet.

Niinpä tänään kierrettiin Prisma ja Bauhaus ovenpainikkeita etsimässä. 

Ei löytynyt kivoja.

Sitten bongasin Helamestareiden sivuilta mielestäni ihanan ovenkahvan!

Nyt pitää vain valita väri! Meille tulee sininen ulko-ovi, 

ja mietittiin että siihen voisi sopia messinkinenkin kahva.

 Mutta ehkä tuo ylläoleva kiiltävä kromi kiinnostaa kuitenkin enemmän.

Suht edullisiakin nämä olivat! Jotain 50 euron kieppeillä.

Oikeastaan siis Prisman ja Bauhausin keskihintaa edustavia vempeleitä.

Nämä näyttävät mielestäni vähän koristeellisemmilta kuin ihan peruskahvat,

mutta ei kuitenkaan mene ihan överiksi.

Pitäisikö laittaa kahvan kaveriksi vielä kolkutin? ;) 

Ehkä tuollanen leijona olis kuitenkin vähän liian hurja meille. :)

Iltarutiineja

Pienet lapset taitaa rakastaa rutiineja yli kaiken! 

Meillä mennään ainakin joka ilta saman kaavan mukaan. Rutiinit aloitellaan siinä kuuden aikoihin illalla. Mennään suihkuun/kylpyyn/pestään vaan peppu. 

Laitetaan puhdas vaippa ja yöpaita ja kukat (=sukat).

Sitten otetaan iltapalaa, yleensä peipää (=leipää) ja maitoa, sekä hedelmää.

Pestään nassu, käpälät, harjataan hampaat.

Harjataan hiukset, rasvataan kuivat kintut ja nassu.

Tarkistetaan, että Mii-Mamma (Muumi-Mamma) ja Pupu ovat jo nukkumassa häkkisängyssä.

Otetaan Kankko (Naperon rakas riepu) mukaan, ja mennään hakemaan keittiöstä vielä xylitol-pastilli.

Pupu, Mii-Mamma ja Kankko

Sammutetaan valot, luetaan iltarukous, ja laitetaan Napero Mii-Mamman, Pupun ja kankon kanssa sänkyyn.

Kerrotaan että rakastetaan, ja toivotetaan hyvää yötä.

Jätetään ovi pienelle raolle, että äänet kuuluu Naperon korviin ja valoa näkyy pikkuisen.

Tunti mennyt rutiinien aloittamisesta, kello on seitsemän, ja poika koisii yleensä kymmenessä minuutissa. Nukkuu kellon ympäri. (Tiedän, olen todella todella onnekas tässä suhteessa!)

Ja aamulla herään siihen, kun minua heitetään Mii-Mammalla ja Pupulla. 

Vain kankko pidetään tiukasti häkkisängyssä.

Sängystä alkaa kuulua vaatimuksia Mii-Mamma! Pupu!, kun Napero katuu että tuli heittäneeksi ne pois.

Siitä lähtee uusi päivä käyntiin.

Näin meillä, joka armas ilta ja joka ainoa aamu. :)

Keittiö

Tämän viikonlopun teemana on ollut keittiö. Tein pientä gallupia facebookissa, oli mielenkiintoista kuulla mihin keittiöihin muut olivat rakentaessaan/rempatessaan päätyneet, ja miksi. Tänään aloitimme sitten oman kierroksemme Ikeasta; se oli auki näin sunnuntainakin ja siellä oli helppo liikkua Naperon kanssa. 

Haluaisin tehdä keittiöstä (kuten koko kodista) tyyliltään romanttisen. Olen opiskellut viime aikoina Suomalainen sisustuskirja- nimistä opusta,  jonka mukaan romanttinen sisustus on hyvin muuntautumiskykyinen ja monimuotoinen: romuromanttinen, maalaisromanttinen, kartanoromanttinen. Mummonmökin romantiikkaa, kartanoromantiikkaa, vanhasta kuluneesta roinasta muodostuvaa romantiikkaa, maalaisromantiikkaa talonpoikaisine huonekaluineen, ja kaikkea siltä väliltä!

Keksin itse vielä yhden: klassisen romanttinen. En tiedä onko sellaista olemassa muualla kuin omassa päässäni. Romuromantiikka on omaan makuuni vähän liian kulunutta, kartanoromantiikka liian prameaa, mummonmökki menee liian kukalliseksi. Klassisen romanttinen on ainakin omassa mielikuvituksessani sopiva yhdistelmä näitä kaikkia. Mukana voi olla jotakin kulunutta, mutta ei liikaa, jotta yleisvaikutelmasta ei tule nuhruinen. Pieni häivähdys mummonmökkiä, vaikkapa jonkun... 

...Greengaten keittiöpyyhkeen muodossa. (Green Gatella on muuten kauhean paljon ihanaa tavaraa. Sitä voisi ihan pikkusen hankkia väriä tuomaan, muttei liikaa. Pari pyyhettä ja muutama kippo ja purnukka olisi tarpeeksi.)

Ja vähän tyylikkyyttä kartanoista. :) 

No, tätä keksintöä klassisesta romantiikasta en ole löytänyt mistään kirjoista ja oppaista. Siitä huolimatta, ajattelin sitä lähteä jahtaamaan. 

Yksi tälläinen tyylikkään romanttinen keittiö, joka on mielestäni hurjan ihana ja melko klassinen, löytyi toissakesän asuntomessuilta. Nappasin siellä pari kuvaa Mika Kallion keittiöstä, joka on mielestäni upea!

Tuollainen penkki tyynyineen meille on tulossa. Alunperin idean varastin siskoltani, jonka keittiössä myös on tuollainen. Vahvistuksen ideavarkauteni sai, kun käytiin Mikan keittiössä ja nähtiin tuo myös siellä, ja ihastuin entistä enemmän. Lisäksi tuollainen vitriinikaappi aiotaan kasata, ja nimenomaan tuollaisen lipan kanssa, eli että koko kaappi ei ole samassa tasossa.

Tykkään näistä kaapinovista myös. Tosin hieman valkoisemmat olisi enemmän minun makuuni. Jääkaapin ja pakastimen haluaisin integroituna, mutta se ei ainakaan Ikeassa ole mahdollista jos haluaa tuollaiset täyskorkeat mööpelit ostaa. Siellä integroituna saa vain pienempää jääkaappi-pakastinta. Ja minua on alkanut arveluttaa, että pienempi ei meille riitä! Mansikoitakin pitää pakastaa valtava määrä. :P

Ja niihin Ikea-vaihtoehtoihin sitten.

Ädel-mallissa on kivan simppeli tuo oven/laatikon keskusta. Vetimet tosin ottaisin erilaiset. Tammisten pöytätasojen kanssa siitä saisi sopivan country-henkisen. (Tai ainakin asiakaspalvelija lupaili, että tammi sopii oikeastaan näihin kaikkiin kolmen vaihtoehtomme maalaistyyliin hyvin.)

Myös Ramsjö-malli oli kiva. Siinä arvelutti hieman tuo oven keskustan koristeellisuus, jota ei siis tästä kuvasta erota. Mutta melko simppeli kuitenkin.

Ståt- malli miellytti minua ehkä eniten. Siitä saisi myös rakenneltua kivan vitriinin. Esim. edellisessä mallissa, Ramsjössä, ei ollut tuollaista ristikkoa vitriinissä, eikä se siksi miellyttänyt omaa silmääni niin paljon. (Tässä kuvassa oleva valkoinen tiilen näköinen kaakeli on myös meidän valinta. Se pitää enää vain löytää jostakin kaupasta. Vähän kiiltävänä, muttei liikaa.)

Toisaalta, Ramsjö oli värisävyltään kaikkein kivoin. Siinä kuulsi kivasti koivu valkoisen läpi. Nämä kaksi muuta oli aika kellertäviä. Eli jos näistä joku otetaan, pitäisi osata päättää otetaanko 

a) Ramsjö: kivoimman värinen tylsimmillä vitriineillä

b) kaikkein maalaishenkisin Ståt, vai

c) Ädel, jotakin siltä väliltä.

VAI

d) jotain ihan muuta, jostain ihan muualta.

Ollaan me kuitenkin saatu jotain jo päätettyäkin!

1. valkoinen uuni ja mikro

2. tammipuiset työtasot keittiöön

3. valkoiset keittiönkaapit

4. induktioliesi

5. teräksinen tiskipöydän pinta-ala minimiin :) ja paljon puista työtasoa

6. kaareva hana

7. valkoiset tiilen näköiset kaakelit

Lisäksi olisi kiva naamioida (integroida) jääkaappi, pakastin, ja tiskikone. Tiskikoneeseen se ainakin onnistuu, mutta ilmeisesti jääkaapin koossa pitää tinkiä, jos sekin halutaan piiloon. Näin ainakin, jos valitaan Ikea.

Miltä kuulostaa? Saa kommentoida, arvostan suuresti muiden ideoita, ajatuksia ja kokemuksia!

Ja kivaa alkavaa viikkoa kaikille! Mulla se alkaa hammaslääkärin tuolissa, taas! Ei enää edes pelota, kun on jo niin rutiinia...

Vuosi 2010

TAMMIKUU

Ensimmäiset hampaat!

Asuntonäyttelyitä ja oma koti -haaveita

Vauvauintia

Ja sitten! Ekat kaakaot omalla tontilla!

HELMIKUU

Napero oppi nousemaan seisomaan.

Paukkuvia pakkasia ja pulkkamäkeä

MAALISKUU

Mamman ja Naperon junamatka pääkaupunkiseudulle

Perinteiset kihlapäivän juhlistamiset Näsinneulassa

HUHTIKUU

Pääsiäisateriaa perheen kanssa (Kokkasin muuten possua! Voiko olla enää kauempana pääsiäisestä... Yritin kyllä lammastakin, mutta se meni pilalle.)

Asuntonäyttely sellaisessa talossa, mikä päädyttiin itsekin valitsemaan. Kannustalon Aurora siis.

TOUKOKUU

Toukokuun kohokohtana äitienpäivä. Minulle tuotiin aamulla tietokone sänkyyn, ja kehotettiin lukemaan sähköposti. Sähköpostista löytyi seuraava viesti:

Hei,

Jos olet vaimon ketale, olet oikeutettu tänään aamupalaan, joka
tarjoillaan sänkyyn. Aamupalatilauksen voit jättää oheisesta linkistä:

https://spreadsheets.google.com/viewform?hl=fi&formkey=dEkzSmVUX0NTb1hXaFk4NHNtN2J0QVE6MQ


Terveisin,

Keittiö <3

Linkistä pääsi sitten klikkailemaan, mitä haluaa aamupalaksi. :)

Napero otti ensiaskeleet toukokuussa Pyynikillä n. 10 kk:n ikäisenä.

Kaasoilua.

Siskonperheen mökillä kesäkauden avajaiset.

KESÄKUU

Kesäkuussa alettiin kaivaa. Kauhistus oli suuri, kun alettiin käsittää, miten paljon tontillamme piili kiveä. Sitä vietiin pois ja paljon!

Kesäkuussa elettiin leikkipuistoissa ja rannoilla, kun Isukki painoi pitkää päivää, helteet oli kaameita ja kämppä kuin pätsi!

HEINÄKUU

Napero 1 vuotta!

Käytiin kurkkaamassa, miltä Norja näyttää

Ja tontilla päästiin tasoittamaan pohjia.

Hääpäivän juhlintaa. Kauheeta draamaa se oli, ei kannata mennä juhlimaan päivänä, jolloin tontilla on betoniauto. Koska betonin kanssa asiat harvemmin sujuu helposti...

ELOKUU

Perustuksia

Ja samassa kuussa saatiin seinät!

...ja siskonperheen mökillä sattui kesäkauden päättäjäiset.

SYYSKUU

Syyskuu piti sisällään raskauspahoinvointia (siitä syystä hedelmät ja vihannekset), lätäköissä tallustelua, ja paljon töitä!

LOKA- MARRASKUU

Katto! Ja töitä.

Isänpäivä

JOULUKUU

Joulukuussa leivottiin pipareita ja torttuja, kuunneltiin joululauluja, ja surtiin 18.12. poisnukkunutta isääni. 

Niissä tunnelmissa jatketaan alkaneeseen uuteen vuoteen. Lisäksi leikitään paljon keekoilla (=leegoilla), kasvatetaan mahaa, rakennetaan taloa ja eletään energisen puolitoistavuotiaan tahtiin. :)

HYVÄÄ ALKANUTTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!