-kotiäidin henkireikä, pakopaikka tiskien ja pyykkien ääreltä. Sisustusta,
talon rakentamista, lapsiperhe-elämää. Arkea, juhlaa ja haaveilua.

torstai 24. marraskuuta 2011

Arjen sankari



Vähän vaisua täällä blogirintamalla. Mun pokkari ei ota hyviä kuvia näin pimeänä vuodenaikana, oma tietokone on rikki joten kuvien siirtäminen vähän prakaa, eikä mulla oikein silmätkään tahdo  pysyä auki. Ja anteeksi, en ole saanut edes vastailtua kommenttiboksiin tulleisiin ihaniin kommenteihin! Teen parannuksen, heti kun ehdin! Mutta päätin nyt kuitenkin tulla kertoon kuulumisia, tälläkertaa facebook-viestin muodossa. Kirjoitin allaolevan messagen miehelleni facebookiin. Hän on ollu tämän viikon työmatkalla. Tämä aika hyvin summaa vallitsevan tilanteen. :)


"Mä kaipaan sellasta sankaria, joka pelastaisi mut yhdeksi illaksi arjelta. Vaikka rakentaminen onkin kesken, niin se sankari voisi tulla nappaamaan mut sellaisena iltana, jolloin olisi muutenkin viettämässä täällä koti-iltaa. Se sankari olisi järjestänyt lastenhoidon (siihen saisi pyytää multa apua jos menisi sormi suuhun) ja sitten se sankari veisi mut syömään ja leffaan.

Haaveideni sankarilla on suht kalju pää, leveät hartiat ja pituutta sellaset 177cm. Sankarini tykkää herkuista, mutta ei sylje myöskään hyvän ruoan päälle. Haaveideni sankarin tiedetään liikkuvan Tojotalla, joskin toisinaan myös Ooppelilla.

Jos olet nähnyt tälläistä sankaria, ota PIKIMMITEN yhteyttä numeroon 050-*******. Numeron takaa löytyy kajahtanut, uupunut kotiäiti, jonka kuitenkin vielä saa kuosiin ja nätiksi, jos porkkana on riittävän hyvä (=ravintola ja leffa). Jos kotiäitiä ei pikimmiten tuuleta, seuraukset voivat olla kohtalokkaat: sääri-, kainalo-, ja bikinialueen karvoja luvataan lakata ajamasta, hamapita ei aiota enää harjata, ja ääritilanteen iskiessä hiukset aiotaan ajaa pois. Rasvaprosentti aiotaan myös nostaa 30:n. Tämä ei ole uhkaus eikä kiristys, tämä on fakta. 

Asialla on erittäin kova kiire. Kotiäidin silmien loiste uhkaa sammua, hiusten kiilto on kadonnut, kynnet lohkeilevat, katse harhailee ja askel laahaa.

Kyseisellä kotiäidillä on vapaata ensi viikon jokainen ilta.

Nimim. Ensi viikollakin jauhelihaperunasoselaatikkoako? 

7 kommenttia:

  1. Olenkin tosiaan nähnyt vilaukselta tuon kuvailemasi arjensankarin ajelevan toyotallaan lähitienoolla - kerron terveisesi jos pääsen puhe-etäisyydelle.

    Voimia ja jaksamista sinulle. Tiedän jotain siitä, miltä susta tuntuu. Vaikka se ei just ehkä nyt lohdutakaan, niin haluan sanoa, että isoin urakkanne on jo takanapäin. Rakentamisen loppupuolella mullakin alkoi voimat olla ihan finiito ja järjen menetys melko lähellä, mutta yllättäen sitä sitten voimaa (ja järkeä) vielä löytyikin puristaa homma kasaan. Rakentamisesta henkisesti ja fyysisesti toipumiseen meni kutakuinkin vuosi, ja nyt vähitellen alkaa jo aika kullata muistoja... (Nimim. yläkerta odottaa vielä tekijäänsä).

    Jos olet käymässä teidän raksalla päin - vaikka ihan lastenkin kanssa, niin tervetuloa poikkeamaan alalaaksoon. Keitän sulle kupposen kuumaa :)

    VastaaPoista
  2. toivotaan, että sankarisi löytyy pikimmiten!

    VastaaPoista
  3. Ihanan elämänläheinen viesti, toivottavasti löydätte kaiken kiirellä sitä yhteistäkin aikaa. Mun vanhemmat tosiaan on rakentaneet kun olin teini-ikäinen, joten muistan hyvin, että oli raskasta aikaa koko perheelle ja tietysti erityisesti äitille ja isälle.

    Jos ihmettelet kuka täällä kommentoi, niin mun blogitauko venähti sen verran, että päätin laittaa uuden blogin pystyynn. Eli Dimangin tilalla Living with Lilla, tervetuloa :)

    t: Veera

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä ja jaksamista! Mä muistan kun me 2 vuotta sitten remontoitiin ja mies oli 5 viikoa putkeen töissä ja remontoimassa. Minä yksin siis 5 viikkoa putkeen 1 v. ja 3 v. kanssa. Olin niin rikki, että laihduin jotain 7 kiloa. Voin vain kuvitella miten rankkaa rakennusaika voi olla. Päiväkoti on aikamoinen arjen pelastus (meillä varsinkin nyt).

    VastaaPoista
  5. Marika: olis kyllä ihana tulla poikkeemaan! Nyt mulla ei ole autoa käytössä, mut sit taas kun on, tulisin mielelläni!

    Saija: sama tilanne, esikoinen on osittain perhepäivähoidossa, ja se auttaa niiiin paljon tätä jaksamista!

    VastaaPoista
  6. Laita Mimmu FB:ssä viestiä, kun tiedät, milloin mahdollisesti olisit tulossa raksalle :) Olisi kiva nähdä pitkästä aikaa :)

    VastaaPoista