-kotiäidin henkireikä, pakopaikka tiskien ja pyykkien ääreltä. Sisustusta,
talon rakentamista, lapsiperhe-elämää. Arkea, juhlaa ja haaveilua.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Shoppailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Shoppailu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Jotain ihan muuta

Takaisin linjoilla, lainakoneella. :)

Perjantai-ilta oli mulle jotain ihan muuta! Kaksikymmentä nopeinta Magicpoksin lukijaa pääsi mukaan Vilan ja kyseisen blogin lukijailtaan Vilan liikkeeseen. Kokeilemaan vaatteita, syömään vähän herkkuja ja niin edespäin. Kaupan ovet suljettiin tavallista aikaisemmin, ja kolme myyjätärtä kiikutti meille naisille vaatteita kokeiltavaksi. Minulle oli ihan uusi kokemus se, että joku pohtii mikä minulle sopisi päälle, ja tuo koppiin sovitettavaksi vaatteita. Ostan lähes kaikki vaatteeni eräästä ruotsalaisesta vaateketjusta :) joka toimii itsepalveluperiaatteella ja on varsin edullinen. Mutta nyt myyjä kiersikin pitkin kauppaa ja etsi minulle sopivia vaatteita! Se oli oikeesti tosi kivaa, koska sain sovitettavakseni kaikkea, mitä en itse ikinä olisi tullut koppiin vieneeksi! Ja yllätys yllätys, ne sopi ihan kivasti!

Sanoinkin kassalla lähtiessäni (joo, pakko oli mennä kassan kautta, kun allaoleva valkoinen paita ja beige toppi halusivat muuttaa kotiini asumaan...) että Vila sai ainakin yhden uuden asiakkaan tuona iltana. :) Seuraavan kerran kun tarvitsen jonkin vaatteen, aion marssia kauppaan, esimerkiksi juuri Vilaan, ja sanoa myyjälle, että vaatetakko mut? :) Tulos on erilainen, ja taatusti hienompi kuin mihin itse pystyn! Kroppani on lastensaannin jälkeen muuttunut aika paljon, eikä aikaisempi tyyli (eli tiukat farkut ja tiukka paita) enää näytä kovin hyvältä. Mutta kivoja vaihtoehtoja on vaikka miten paljon!
Oli mukava viikonloppu: mies palasi työkeikalta kotiin ja mummukin oli käymässä yökylässä, jotta pääsin noihin perjantain kekkereihin. Ja lauantaina oltiin taas treffeillä miehen kanssa, mitä eksoottisimmassa paikassa...
Kivoja viikonlopun jämiä teille!

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Viimeistä viedään!

Hääjuhlaa siis. :)
 Odotan huomista innolla! Ensimmäiset häät tänä kesänä, joihin mennään vain miehen ja vauvan kanssa. Mahdollisuudet nauttia juhlasta yhdessä puolison kanssa kasvavat siis exponentiaalisesti!
Toki joudun varmaan moneenkin otteeseen katoamaan vauvan kanssa johonkin ruokailemaan, mutta muun ajan voin istua yhdessä muiden kanssa, ja kummankaan ei tarvitse juosta pitkin maita ja mantuja esikoisen perässä.


Kävin myös tekemässä ostoksia, menen tällä kertaa ihan omilla vaatteilla juhlimaan. 
Korut löytyi superhalvalla KappAhlista ja Lindexiltä.


Kukka mahdollisesti tukkaan, ja paitaan sopivaa kynsilakkaa.


Hame löytyi puoleen hintaan Vero Modasta, paita on Vilan syysmallistoa. Ei ehkä sellainen minkä ostaisin muuten, mutta tuon kanssa on helppo ruokkia vauvaa. Kaikki juhlamekot joita kaupoissa katselin, olivat siihen puuhaan täysin sopimattomia. Hame saattaa jäädä suureksi, kun loputkin raskauskilot karisevat. Siksi -50% hinnasta olikin kiva juttu. Paita oli normaalihintainen, mutta se voi jatkaa elämäänsä käytössäni pidempään; jää ehkä hieman enemmän löysäksi, mutta se on vain positiivista tuon mallin kohdalla.

 
Sitten vaan korkkarit jalkaan ja hauskaa pitämään!
Mitäs teillä suunnitteilla viikonlopun varalle? :)

Lapset lähdössä edellisiin häihin. Vauva ei tosiaankaan osaa näyttää vielä kieltä, hauska sattuma kuvaushetkellä! :)




maanantai 25. huhtikuuta 2011

Marjamäen pajutilalla


  Marjamäen pajutila avasi ovensa pitkäperjantaina. Siellä on aina ihana käydä! Makoilin koko päivän poskiontelontulehdustani potemassa, mutta illalla oli pakottava tarve päästä tekemään jotakin. 

Pajueläimet toivottelevat asiakkaat tervetulleeksi.


Vanha navetta täynnä toinen toistaan ihanempia huonekaluja:





Houkuttelevia tuoksuja ja saippuoita...



Nämä oli jotakin kylpy"kuulia":


Ja kahvilassa niin houkuttelevia herkkuja, että valintaa tehdessä tulee hiki, varsinkin jos takana on jonoa. :)




Kahvilan katossa roikkuu hauska häkkyrä


Ostoskoritkin on astetta kauniimpia kuin Prismassa. :) Minun koriini päätyi muutama pääsiäiskoriste Ale-korista, tulevia vuosia varten, sekä jotain muuta pientä kirpputori-talosta.


Onneksi iskän kännykässä on Angry Birds. Se auttaa vaivaan kuin vaivaan.


Täällä ei mitään uutta vauvarintamalla. Paitsi että ajatusrakennelmani on muuttunut: tähän asti olen ajatellut, että kun ensin parantuisin flunssasta ja poskiontelontulehduksesta, jaksaisin paremmin synnytellä. Nyt olenkin alkanut ajatella, että ehkä paranisin sitten nopeammin, kun vauva olisi maailmassa ja saisin syödä kunnon tulehduskipulääkkeitä, käyttää nenäsuihkeita ym. Mieli muuttuu, kun mennään yliajalla. :)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Galna Dagar

Worked like a magic!
Olin tulla umpihulluksi, kun olin eristettynä kotiin liian pitkän aikaa.
Ensin sairastettiin vatsatautia vuoron perään, 
enkä halunnut juurikaan liikkua tartuttamassa sitä muihin ihmisiin.
Sitten alkoikin kova kuumetauti, joka riepottelee Naperoa edelleen vähän.
(Nyt oma kurkku tuntuu oudolta, mutta en aio alistua!)

Perjantaina soitettiin sitten Naperon kanssa iskä illaksi kotiin raksalta, 
ja minä karkasin hulluille päiville.
En ole niistä menneinä vuosina juurikaan pitänyt. Suuri ihmismäärä on tuntunut ahdistavalta, 
ja lisäksi tuotteiden edullisuus on välillä vaikuttanut vähän keksityltä jutulta. :)
Mutta nyt oli kivaa tulla tönityksi ja tuupituksi;
tuntui vihdoin siltä, että minä ja lapseni ei olla maailman ainoat ihmiset!
Lisäksi tein kivoja löytöjä vaikka rahaa meni alle 30 euroa.

Tytölle ihana Benettonin farkkumekko ensi kesäksi, 
ja valkoiset legginsit alle.



Naperolle Benettonin t-paita.


Äidille huulikiilto...



...ja iskälle luonnollisesti herkkuja. Niitä ei tosiaan ehditty kuvata. :)

Nyt jatkan taistelua ja kieltäydyn sairastumasta! 
Auttaakohan kauniiden tulppaanien katselu flunssan vastustamisessa? :P

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Hunkseja, missejä ja perunamuussia

Ihan normi sunnuntai siis. ;) No ei vaiskaan...

Homehduttiin tähän päivään asti koko viikonloppu kaksin Naperon kanssa kotona. 
Eilen keskityin olemaan vain hapan ja yksinäinen,
enkä saanut aikaiseksi lähdettyä mihinkään ihmisten ilmoille, 
vaan säälin vain kurjaa, yksinäistä kohtaloani kotosalla.
(Lievitin kyllä kaihoani puhumalla lyhyet puhelut molempien siskojeni kanssa,
ja ei-niin-lyhyen puolentoistatunnin puhelun serkun kanssa.)
Napero kuunteli mun lapsuusajan C-kasettia, jossa siinäkin on niin mollivoittoiset biisit, 
että sekään ei mieltä ylentänyt.

Tänään en sitten jaksanut enää riiputtaa suupieliäni alaspäin,
ja päikkäreiden jälkeen otettiinkin Naperon kanssa suunta kohti Ideaparkia.


Ideaparkissa oli tänään esittäytymässä missit lavalla, Scandinavian-Hunksien ryydittäminä. Me kanssa sitten parkkeerattiin vaunuinemme katselemaan näitä ihmeitä, mutta heti kun Hunksit tulivat lavalle, Napero alkoi itkeä suoraa huutoa! :) Se taisi johtua enemmänkin älyttömän kovalle miksatusta show-musiikista, kuin itse miehistä. ;) Musiikki olikin kyllä todella kovalla, joten ei ihme että puolitoistavuotias pelästyi. Niinpä me missattiin niin Hunksit kuin missitkin. 

 No, ne Hunksit ei mua oikeesti olisi niin kiinnostaneetkaan (mä tykkään mun omasta raksa-hunksista), mutta missejä olisi ollut kiva tiirata ja kadehtia.

Niinpä me sitten mentiinkin heti itse asiaan, eli "myömään kuokaa" Beef King Steakhouseen. Napero vakavana kuvassa, mutta muusi ja lihapullat maistui sille loistavasti. Omasta caesar-salaatistani en tullut napanneeksi kuvaa, kun sisäänhengitin sen niin nopeasti että ei ehtinyt tulla mieleen... Mutta se oli melko valju esitys caesarista, joka yleensä on mun lempparisalaatti.



Ihmeteltiin pallon perässä säntäilevää Viirua.


Alunperin tarkoituksena oli itse asiassa lähteä jahtaamaan Ideaparkin Lindexistä superhalpaa ale-takkia, jota Twenty Little Toes hehkutti. Oikeaa kokoa ei kuitenkaan enää löytynyt. Sen sijaan Name it- kaupasta löytyi VIHDOINKIN 98cm kokoisia bodeja! Kolmen kappaleen tarjouspläjäyksinä.


Me valittiin yksi traktori, yksi tähti, ja yksi raitaversio. Bodyt on mun mielestä vaan niin kovin näppäriä, etenkin näin talvella. Mutta en tosiaan ole mistään löytänyt enää riittävän isoja.



Missit tosiaan missattiin, mutta missien autoa ei! Ja luulen, että ainakin Naperoa se kiinnostikin paljon enemmän, kuin kyseiset naisihmiset. :D


"Uhhi!" Eli bussi, tuumasi Napero. 


Vastasin, että "vähän niinkun joo", kun en itsekään tiennyt paremmin.
Mikä tollanen sitten on, ellei bussi? :) Limusiini....?

Se olis sitten huomenna taas maanantai ja gradu. Tuttu paketti. Ihan kivaa oikeastaan! 
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!





torstai 1. heinäkuuta 2010

Treffit ja muuta kivaa

Tänään me saatiin Pikkukaverin kanssa tarpeeksemme näillä kotinurkilla lymyämisestä. Mentiin treffeille keskustaan ja sen jälkeen luuhattiin alennusmyynneillä kiersimme muutamassa tarkkaan valitussa liikkeessä katsomassa, josko siellä olisi jotakin välttämätöntä. 


Olihan siellä. Mm. tähän toppiin oli H&M:llä kirjoitettu "Mimmulle", eikä sitä sinne voinut jättää. 


Menomatkalla bussissa tuli kauhea sota kahden keski-ikäisen naisihmisen välille. En tiedä mistä se alkoi, mutta havahduin siinä vaiheessa, kun ilmassa lenteli seuraavanlaisia sapeleita ja puukkoja:


"ei sunkaan pärstän katselu kovin mukavaa ole"


"katsoisit peiliin"


"no oon kuule useasti kattonutkin"


Tästä rouvain sodasta villiintyi yksi bussissa ollut hippi. Hippi huomasi hetkensä tulleen ja koetti levittää rakkauttaan. Hippi lähestyi psykoterapeuttisesti:


"Tuntuuko teistä nyt aika pahalta? Tuleeko siitä paha olla, kun toinen on noin kiihtynyt, ja toinen noin vahingoniloinen? Miltä teistä nyt tuntuu tämä? Olisiko mukavampi olla jos ei olisi noin kiihtynyt?" 


Hipin avuliaisuus häiritsi sitä "kiihtynyttä" rouvaa, ja hän alkoi huutaa:


"Minä en ole kiihtynyt!!! Ja me ei kuule SUA tähän keskusteluun tarvita!!"


Olen joskus ennenkin bussissa törmännyt sellaiseen ilmiöön, jossa ventovieraat ihmiset polttavat päreensä toisiaan kohtaan ihan täysin. Se on virkistävää ja ihmeellistä seurattavaa. Mutta parempi olla puhumatta korkealta ja kovaa, ei voi tietää jos itsellekin joskus käy näin.


Alennusmyynneissä luuhaamisen Tarkkaan valikoiduissa liikkeissä tarpeellisten tavaroiden katselukierroksen päättymisen jälkeen äiti oli reporanka ja koitti rentoutua vaakatasossa. Siitä tuli tälläistä:




Tää sihvilä on nykyään aina mukana menossa. Ilmainen vinkki: jos menet 1-vuotiaan synttäreille, osta lapselle lahjaksi sihti! 








Rentoutuminen on haasteellista jos joku pyrkii kaivamaan rentoutujan nenää.





Ja lopuksi, itku pitkästä ilosta.

Höyhensaarille!