Old farts can go too

Perinne katkesi häijyllä tavalla!

Vuonna -08 oltiin kosiomatkalla Näsinneulassa.

Sanoin siellä "juu, kyllä kyllä!", ja siitä sukeutui siis kihlapäivä, jota oltiin vuotta myöhemmin viettämässä samaisessa paikassa, Napero paidan alla piilossa.

Vuonna -10 jälleen tutussa paikassa kihlapäivää juhlimassa.

Mutta voi Näsinneula minkä teit! Tänäkin vuonna siis alettiin innokkaasti tutkia, mitä on menussa tällä kertaa. Sieltä löytyikin tyly ilmoitus

"teemme remonttia".

:(

Noo, tämän asian kanssa on vain pakko elää. :)

Niinpä ajauduttiin juhlimaan Scandic Hotel Rosendahliin.

Alkuruoaksi valitsin parsaa ja savukinkkua, sekä paahdettua ja marinoitua fenkolia, rusinoita ja pinjansiemeniä. Mies valitsi itselleen kermaisen parsakeiton. Se oli kyllä parempaa kuin minun alkuruokani. Täysi kymppi.

Pääruoaksi otimme molemmat mureaksi haudutettua lampaanpotkaa, kera sitruunalla maustetun paistoliemen ja perunagratiinin.

Lämmin suklaafondant ja pistaasijäätelö kruunasi sapuskat. 

Ruoan jälkeen pitikin saada jalat oikoiseksi, joten seuraava tunti vietettiin hotellin aulan sohvilla. Kun matami sai koipensa järjestykseen, jatkettiin matkaa leffaan. Siellä kävikin hassusti: otin elokuvan alussa saapikkaat pois jalasta, ja kun elokuvan päätyttyä koitin laittaa ne takaisin, eivät meinanneetkaan enää mahtua! Viimeisillään olon iloja. Muutenkin koin jotenkin erottuvani kaupungin yöelämästä, kun lyllersin menemään mieheni käsipuolessa. Ihmiset selvästi säikkyivät mahaani, ja loikkivat pois tieltä. Kirjaimellisesti! Etenkin miehet vaikuttivat pelokkailta. 

Pelkäsivät joutuvansa kätilöksi hetkenä minä hyvänsä?

Minua vain nauratti. Tästä kaikesta taapertamisesta ja muusta mieheni totesi vain, että

"old farts can go too".

 Mutta huippukivaa meillä oli silti! Vuoden päästä uusiksi, toivottavasti perinteitä kunnioittaen Näsinneulassa!

Lastenhuoneita

Voi että. Nyt on ihan pakko kopioida vähäsen Johannan 

Sisustusunelmia -blogista muutamia kuvia. Toivottavasti et Johanna pane pahaksesi. :)

Mutta, Johanna oli löytänyt mielestäni totaalisen hurmaavia lastenhuonekuvia 

Pottery barn kids- sivuilta.

Haluan vähän levittää inspiraatiota tässäkin blogissa:

Minut lumosi, lumoaako teidät?

Lastenhuonetta pääsen kuitenkin sisustamaan vasta aikojen päästä (vuoden, kenties?),

joten tämä vasta tällaisella inspiraatioasteella. Saisikohan tuollaisia juttuja itse ommeltua?

Ehkäpä tuolta voi joskus tilatakin jotain.

Nyt on työn alla saunan suunnittelu ja erilaiset päätökset. Täydellinen lattiakin löydettiin, mutta ei vielä tiedetä otetaanko sitä. Niistä lisää myöhemmin.

Tiedossa mahdollisesti erilainen ja kiva viikonloppu: päästään EHKÄ miehen kanssa ulos. Jos mummin selkä kestää lapsenhoitoa. 

Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille! 

Marinadikammo

Mä en enää juurikaan saa ostettua broilereitani marinoituna.

En varsinkaan hunajamarinoituja suikaleita, joita olen kokannut ja syönyt elämäni aikana varmaan kaksi gallonallista! 

Kuulin sitä paitsi, että niissä ei edes olisi hunajaa. Ja muutenkin vähän "kakkoslaatua".

Mutta toi marinointi ei oikein tahdo luistaa! Jos jollakulla lukijalla on joku hyvä vinkki, otan sen ilolla vastaan!!!

Yhtenä päivänä tässä onnistuin kuitenkin kanakastikkeen tekemisessä ihan puol vahingossa.

Kuva ei näytä miltään, mutta maku oli ihan hyvä!

Paistoin ja leikkelin maustamattomat broilerinfileet, 

lisäksi paistoin pari puserrettua valkosipulinkynttä.

Heitin perään pussillisen aurinkovihanneksia,

ja mausteeksi suolaa, chili explosionia ja hippunen curry-mausteseosta.

Lopuksi kruunasin ruoan purkillisella ruokakermaa, ja mustapekkatuorejuuston jämillä.

Maistui, mutta ei tää kyllä mitään marinointia ollut. :D

Nesting

Se on nyt todellakin alkanut, pesänrakennus.

Ja hyvä niin, nythän on jo 35. raskausviikko menossa.

Sain tänään vihdoin raivattua vaatehuoneesta tilaa Naperon vaatteille,

jotta Vauva saa käyttöönsä hoitopöydänlaatikot.

Hoitopöytä muilutetaan olohuoneeseen,

ja sen tilalle makkariin pääsee vauvankori.

Sitten se onkin oikea makuulaitos koko huone, sänkyjä täynnä!

Ollaan saatu mahtava läjä vaatteita miehen siskolta, sekä miehen äidiltä.

Meni vähän sekaisin kirpparilta tulleet ja pestyt, joten kieputtelin parin päivän aikana kaikki nopeassa hienopesussa. Nyt ne alkaa olla viikattuina hoitopöydän laatikoissa.

Ja pakkohan ne oli myös pikaisesti silittää!

Tuntuivat pesun jälkeen jotekin kovilta, kun en halunnut käyttää huuhteluainetta.

Pitäähän sitä myös Pikkukakkosen hipiää vasten saada pehmeät vaatteet, kun kerran ykkösenkin. <3

Ollaan saamassa vielä mun siskolta vauvanvaatteita, ja sen jälkeen käyn kaiken läpi ja katson, pitääkö vielä ostaa jotakin. Tai, saako ostaa jotakin. :D 

Tosi ihanaa saada näin paljon vaatetta lahjaksi, monestakin syystä.

Ensinnäkin siinä säästyy todella pitkä penni,

kierrätys on kaiketi hyvästä,

ja jotenkin ei ole edes kovaa hinkua kierrellä kaupoissa kun on niin paljon muutakin tekemistä.

Mutta jonkun vaatesetin aion tietty ostaa murulle itsekin. 

Ihan iloisena ja hyvillä mielin puuhailin, mutta pakostikin kyllä tulee kaiken tämän ylenpalttisuuden keskellä mieleen, että miltä niistä äideistä mahtaa tuntua, jotka odottavat lasta, ja joilla ei ole 

yhtään mitään?

Tuntuu pahalta pelkkä ajatuskin.

Aloinkin pohtimaan, josko tämän vaateröykkiön saisi jollakin keinolla johonkin maahan, jossa niitä todella tarvittais, sitten kun jäävät pieniksi. Eihän ne edes mene huonoon kuntoon lainkaan, kun vaan  pesee hyvin ja käyttää tahranpoistoainetta. 

En tietysti ylenkatso Suomenkaan apua tarvitsevia, mutta jotenkin sydämellä on nyt erityisesti ollut ne äidit, jotka joutuvat elämään melkein epätoivossa.

Täällä minua syynätään ultrissa ja neuvolassa, saan lahjoja ja on varaa tehdä itsekin hankintoja, kaikki on vaan niin hyvin! Todella upeasti, tarkalleen sanottuna.

No, jos keksin jonkin keinon, koitan laittaa hyvän kiertämään.

En mistään huonosta omastatunnosta käsin, vaan siksi, että joku muukin äiti saisi kääriä aarteensa lämpimään ja kauniiseen vaatteeseen.

(Ja siksi, että en keksi mitään pahempaa, kuin tilanteen jossa ei pystyisi huolehtimaan lapsensa perustarpeista.)

Viikonlopun saldoa

Napero kaipasi iskää kovasti koko viikon. Kun perjantai vihdoin koitti ja iskä oli kotona illan, oli pienellä miehellä niin paljon ja monenlaisia tunteita kerralla, että ei sitten osannut oikein muuta tehdä, kuin lyödä ja purra iskää, ja sanoa tyhmäksi. Voi raukkaa! (Kumpaakin!) Myös vanhemmat olivat kummatkin aika poikki, joten perjantai-ilta meni vähän matalalentoisissa tunnelmissa kaiken kaikkiaan.

Mutta perjantaina saatiin siis tunteet purettua, ja loppuviikonloppu olikin ihan loistava!

Saatiin vihdoinkin aikaiseksi ottaa muutama mahakuva. Piito niitä taisi kommenttiboksissa joskus kysellä, joten tässä Piitolle: 

Pää jäi pois, mutta hyvä niin. :)

Lauantaina nukuttiin ensin päiväunet koko porukka! Ja kaikki vielä vuorotellen, ei saatu synkronoitua. :D Ensimmäinen (eli mies) meni päikkäreille jo aamulla yhdeksän aikaan, sen jälkeen minä, viimeisenä Napero.

Kahden aikoihin oli viimeinenkin herännyt, ja lähdettiin Ikeaan.

(Kaikki muutkin tässä kaupungissa olivat samaan aikaan keksineet mennä Ikeaan!)

Reissu oli todella hyödyllinen! Keittiöpäätös sai viimeisen silauksensa: valittiin valkolakattu kokopuinen Ramsjö. Ikeasta lähtee myös induktioliesi, tiskikone, uuni ja mikro. Ihan kiva, niistä saadaan nyt sitten alennusta 100e per kipale, kun Ikeassa on keittiöviikot meneillään. Päättyvät muuten huomenna! Jääkaappi ja pakastin metsästetään muualta, tiskiallas ja työtasot päätetään myöhemmin.

Napero mieltyi tähän jakkaraan:

Sitä se työnsi pitkin Ikeaa. Muutenkin kodinkoneosasto oli pienen pojan paratiisi, pääsi painelemaan kaikenlaisia nappeja sydämensä kyllyydestä.

Päivälliseksi syötiin hot dogit, ja se upposi vauhdilla!

Seuraavaksi lähdettiin Prismaan katsastamaan kodinkonevalikoimaa. Siinä vaiheessa olin kyllä aika kuollut, mutta yhdestä nurkkauksesta löytyi pelastus: hierova tuoli ja jalkahierontalaite! Ah, se pelasti koko loppupäivän! Teki oikeesti niiiiiiin hyvää jaloille! Istuin siinä hörppimässä take away- kahviani silmät ummessa ja miesväki tarkisti Prisman valikoiman. Sieltä ei löytynyt mitään, paitsi....

...aurinkolasit Naperolle, jotka ovat olleen ostoslistalla jo pitkään! Takapenkiltä on kuulunut surkeaa valitusta "Miimä! Miimä!", eli "Silmä! Silmä", kun aurinko on häikäissyt. Mietin aluksi, että miten poika saadaan pitämään laseja, mutta se ei sitten ollutkaan ongelma; niiden kanssa on nyt menty jopa päiväunille. :)

Prisman jalkahieronnan avulla jaksoin vielä Gigantinkin, ja sitten suunnistettiin raksalle kurkkaamaan, mitä muurari oli saanut aikaan. Ja olihan siellä tapahtunut! Pesutilojen seinät nousevat kovaa vauhtia:

Tähän tulee keittiö, josta olen viime aikoina jorissut paljon.

Olohuoneen korkeat ikkunat tykästyttää kovasti.

Organisoitunut mies organisoi myös työkalunsa. :) 

Saatiin tälläiset väliaikaisraput jostain lainaan.

Illalla oltiin kyllä aika poikki. Heittäydyttiin lattialle lukemaan autokirjaa ja laskemaan verta jaloista päähänkin päin. :)

En tiedä ollaanko ihan väärässä ja pimeitä, mutta ajatellaan niin, että päästäisiin muuttamaan heinäkuun alussa. Alakertaan siis, yläkerta tehdään myöhemmin.

Suunnitelma on se, että toipuisin synnytyksestä nopeasti, jolloinka mies voisi rakentaa isyysloman ja kesäloman. Ja silti jäisi vielä illat vapaaksi olla yhdessä koko perhe, mikä olisi ihan luksusta!

Kaikki voi myös mennä toisin. Esim jos sattuisinkin joutumaan sektioon tai toipuminen olisi muista syistä hidasta. Voi myös olla, että arvioidaan kaikki muutenkin ihan pieleen. :)

Jää nähtäväksi!

Keittiösuunnitelma edistyy

Olen piirustanut ja hintavertaillut koko päivän. :)

Ei ole kolmiulotteisuuden häivähdystäkään tässä. Ja mittasuhteetkin on mitä on.

Mutta, noudatin kommenttiboksiini Marikalta saamaani neuvoa, 

ja täytyy sanoa että se oli ihan loistava vinkki.

Mietin jokaisen kipponi ja kapponi läpi, että missä mitäkin olisi hyvä säilyttää,

ja varasin tilat jokaiselle.

Paljon oli pohdittavaa:

leipomiskulhot, pienkoneet, arkiastiat, juhla-astiat, reseptikirjat, servetit, muovirasiat, kattilat, vuoat, pannut, termarit, pahviastiat, ruokatarvikkeet ym ym ym.

Kaikille löytyi kuitenkin kivasti paikka!

Lisäksi tein "mielikuvaharjoittelua", miten laitan ruokaa ja siivoan keittiössä:

tosta otan ruokatarvikkeita, tässä paistan ne, tosta nappaan lastan, tästä lusikan jolla maistan, tuossa on mausteet käden ulottuvilla, tässä tiskikone, useimmiten käytetyt astiat tossa ja tässä, jotta ei tarvitse juosta jokaista kauas tiskikoneelta jne jne.

Kaikkea ei voi saada: tiskikone ei nyt aio meillä olla ergonimisesti korkealla, vaan lattianrajassa.

Lisäksi keittiön työtasojen korkeus mietityttää kovasti!

Päälakeni huitelee lähellä 180cm, ja jokaisessa asunnossa missä olen tähän asti asunut, olen joutunut kokkailemaan kyyryssä ja selkä kipeänä. Mittasin sitten äsken, että tämänhetkisessä asunnossa työtasojen korkeus on 90cm, ja se tuntuu minulle aivan liian matalalta.

Ikkunoiden takia korkeutta ei saada uudessa kodissa hilattua kuitenkaan kuin 93cm:n. 

Tuntuu, että tuo kolmen sentin korotus ei ole riittävä. Mietinkin, että jos tuon "niemekkeen" jolla hella on, saisi vaikka 95 cm:n korkeuteen.

Mies on empiväinen.

Mutta mä oon 99% pääkokki meillä, ja lukuisia tunteja tulen siinä hellan edessä hämmentämään.

Hmm hmm hmm.

Toinen asia mitä pohdin on se, että tiskialtaiden viereen en haluaisi terästä, vaan sitä puupintaa mitä on kaikkialla muuallakin työtasoissa. Mutta pohdin, että kärsiiköhän puu siinä kovasti.

Hmm hmm hmm.

Ikea voitti meidän keittiökilpailun. :) Otettiin useista paikoista tarjouksia, ja Ikeaan lopulta päädyttiin.

Sieltäkin saa kokopuisia ovia, takuu 25 vuotta, kodinkoneissa 5 vuotta,

ja rahaa säästyy rutosti kun kokoaa itse.

Nämä oli ne meidän perustelut, vaikka muutkin näkökulmat ymmärrettiin oikein hyvin. :) 

Mut näin siis meillä.

Huomenna mennään Ikeaan katsomaan vielä viimeisen kerran, onko se nyt sitten se valkoinen Ramsjö.

Kurkitaan tiskikoneet ja muut läpi, ja verrataan muiden kauppojen hintoihin että mistä mikäkin kodinkone lopulta otetaan.

Tämän kanssa tulee hoppu, koska Ikeassa on 15.3. asti tarjous, että keittiönostaja saa 100e/kodinkone alennusta, aina 600 euroon asti.

Tein tänään alustavaa hintavertailua, mutta huomenna sitten kierretään ja katsotaan miltä koneet näyttää livenä.

Se aikookin olla mielenkiintoista, Naperon ja viimeisillään olevan mamman kanssa. :)

En usko että me ihan joka liikkeeseen edes noustaan autosta.

Päästään helpommalla kun mies tekee alkukartoitusta, ja vaikka sit soittaa autoon jos olis syytä mennä katsomaan.

Mutta jee, kaikki edistyy taas hitusen! 

Muurari muurailee parhaillaan pesutilojen seiniä ja takkaa.

Kyllä se tästä. :)

Naistenpäivän oikeaoppinen vietto

Onko se moppausta, vessan ja pesuhuoneen pesemistä?

En tiiä, mutta niin olen itse naistenpäivää viettänyt. :)

Ja hyvillä mielin, joten tuskin se kauhean pieleen sitten meni? ;)

Meillä soi Kaija Koo siivouspäivinä, niin tänäänkin.

En tiedä voisiko siitä parantua? 

No, Kuka keksi rakkauden on sentään biisi, joka on pakko hypätä yli.

Tein kaiken tosin vastoin periaatteitani. 

Imuroin eilen, enkä mopannut samana päivänä.

Se oli periaaterikkomus nro 1.

En imuroinut sängyn alta!!! 

Periaaterikkomus nro 2. 

Siitä ei kauaa ole, kun konttasin ja makoilin lattioilla, 

ja imuroin jokaisen huonekalun alta. Siitä sain sitten perinteisen raskaanaolevien selkäkivun,

joka taisi tulla jäädäkseen loppuun asti. 

Niinpä päätin, että sängyn alta en enää imuroi ennen vauvan syntymää.

Meidän sänky on seinän, häkkisängyn ja hoitopöydän välissä puserruksissa,

joten se on hankala tavoittaa kenelle tahansa, puhumattakaan isomahaisista.

Kaikille, paitsi legoille ja villakoirille!!!

Olkoon!

Miehellä on tänään turkasen kiireinen päivä, joten aion osallistua siinä määrin helpottavasti, 

että en ala kinuta itselleni naistenpäivänkukkasia. :)

Ja päivä on vain paranemassa: saan kohta yökylään ystäväni vauvelinsa kanssa! Jee!

Tällä riimillä haluan toivottaa kaikille hyvää naistenpäivää:

Tiijän naesen, joka o haaska, huolehtiva, rakastava, hullu, ihana typy, hyvä toveri, kreisi mut swiit beibi

ja lukkoo tätä viestijä justiisa nyt!

 Lähetä tää tyttölöile, joeta et koskaa unoha, myös miulle. 

Jos et laeta tätä kellekkää se tarkottaapi, että uot kiireine ja unohtanna kaekki ystäväs! 

Niinku Sinkkuelämän naeset muistaa ystävyyen ni pitäs miejännii muistoo. 

Jos suat 6 takas, uot toellakkii rakas! 

Vasen tissis alakaa roikkummmaan jos et lähettele!

Puhallusvilla-ukko ja avokadosalaatti

Meillä elettiin pari viikkoa

"puhallusvilla-ukko tulee, oletko valmis"- tunnelmissa.

Piti saada valmiiksi vaikka mitä, ennen kuin kattoon päästiin puhaltamaan ekovillaa.

Se sisältyi meidän talopakettiin, joten siksi sitä siis.

Puhallusvilla-ukko tuli viime maanantaina, ja hilkulle se meni!

Vielä edellisenä iltana mies oli veljensä kanssa valmistelemassa paikkoja ihan aamuyön pikkutunneille saakka, ja sama meno jatkui maanantaina. Kaikki taisi olla valmista jotain puoli tuntia ennen ukon saapumista. :)

Nyt on villat puhallettu (tämä "villa" on muuten kierrätyspaperia!)

ja miehen työskentelylämpötila raksalla kohonnut sellaset 20-30 astetta.

Seuraavaksi aletaan muurata pesutilojen seiniä, takkaa, ja sitten on vuorossa väliseinät.

Loppu onkin sitten enää ihan pikkuhommaa. (Heh heh.)
Viime viikolla pidettiin joku ilta vapaata tiukan puristuksen jälkeen,
ja tämä viikko on jatkunut taas normaalisti rakentaen.

Ja sitten siihen salaattiin. :)

Olen pitkään hinkunut avokadosalaatin perään,
ja eilenillalla vihdoin tein sitä.

Inspiraatiota otin Kiloklubin feta-avokadosalaatista ja Hesarin tomaatti-avokadosalaatista, 

mutta lopulta "resepti" oli kuitenkin ihan omani:

jääsalaattia

rucolaa

punaista paprikaa

kirsikkatomaattia

punasipulia

fetaa

avokadoa

broileria

ja

auringonkukan siemeniä.

Salaatinkastikkeena kreikkalaista.

Broileri oli Kariniemen maustamatonta broilerfilettä.

Sivelin siihen oliiviöljyä,

mausteeksi suolaa, mustapippuria ja chilimausteseosta.

Annoin vielä hautua hieman sitruunamehussa.

Muistin äitiltä oppineeni, että avokado ei tummu niin helposti, jos siihen laittaa vähän sitruunaa.

Niinpä pirskottelin avokadojenkin päälle hieman sitruunasta puristamaani laimennettua mehua.

Oli hyvää!!

Nyt mä opettelen kokkailemaan sapuskaa, joka ei sisällä ollenkaan maitoproteiinia eikä kananmunaa.

Siinä onkin muistamista kun kauppaan menee!

Naperolla on kokeilu menossa, olisiko maitoallergiaa.

Tämän jälkeen jatketaan sitten eliminoimalla yksi kerrallaan viljat pois ruokavaliosta, 

jos maidottomuuskokeilusta ei ole apua.

Enpä tiedä minkä toivoisin mieluiten tuloksen olevan. :/