tag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post6282934212653910560..comments2024-02-24T00:51:35.050-08:00Comments on Mimmun blogi: Haikeita, kiitollisia ja vihaisia joulutunnelmiaMimmuhttp://www.blogger.com/profile/17104671336982414757noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post-82288559075894117312010-12-18T06:13:47.607-08:002010-12-18T06:13:47.607-08:00Poru tuli. Osanottoni. Mitä vaan tarvit ni soita.....Poru tuli. Osanottoni. Mitä vaan tarvit ni soita...<br />-Anna-Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post-53033189175993610682010-12-17T10:21:45.593-08:002010-12-17T10:21:45.593-08:00Kiitos paljon kaikille lohduttavista sanoista. Kyl...Kiitos paljon kaikille lohduttavista sanoista. Kyllä se tosiaan auttaa kun tietää, että on monen mielessä ja rukouksissa. :)Mimmuhttps://www.blogger.com/profile/17104671336982414757noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post-23689949689720761822010-12-14T12:06:56.268-08:002010-12-14T12:06:56.268-08:00Voimia sinulle Mimmu - olet rukouksissamme.
Halua...Voimia sinulle Mimmu - olet rukouksissamme.<br /><br />Haluan myös kertoa, että tiedän jotain siitä mitä käyt läpi. Oma isäni menehtyi vaikean sairauden murtamana juuri meidän esikoisen syntymän jälkeen. Isän kuoleman kokeneena tiedän, että vaikka kuoleman odottaminen tuntuu tuskalliselta ja siltä, ettei haluaisi päästää irti - tulee aika, jolloin halua antaa hänet Herran ihanille käsivarsille. Ja kun se hetki tulee, tulee sinun tykösi Herran ihana läsnäolo ja lohdutus. Mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä lohdutusta, jota Elävä Jumala antaa omillensa suuren surun ja ikävän keskellä.<br /><br />Tähän loppuun vielä Anna-Mari Kaskisen lohduttava runo (kirjasta Tahtoisin kulkea vierelläsi):<br /><br />Et ole yksin, kun myrsky yllättää.<br />Et ole yksin, Hän vierellesi jää.<br />Et ole yksin tuulissa elämän.<br />Et ole yksin. Hän näkee itkevän.<br /><br />Et ole yksin, kun tietä näe et.<br />Et ole yksin, kyn yössä hapuilet.<br />Et ole yksin kuilussa pimeän.<br />Et ole yksin. Sinua kantaa Hän.<br /><br />Et ole yksin, vaan sinut tunnetaan.<br />Et ole yksin. Saat luottaa Jumalaan.<br />Et ole yksin. Jäät suojaan rakkauden.<br />Et ole yksin. Hän hoitaa siunaten.<br /><br />siunauksin,<br />MarikaMarikahttps://www.blogger.com/profile/11739893756484383467noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post-37384130378920895122010-12-14T12:03:54.253-08:002010-12-14T12:03:54.253-08:00Rakas Mimmu.
Itken lukiessani kaunista kirjoitust...Rakas Mimmu.<br /><br />Itken lukiessani kaunista kirjoitustasi. Pyydän sinulle ja teidän koko perheelle, erityisesti äidillenne, voimia kestää lähestyvä rakkaasta luopuminen. Sanat eivät nyt auta, mutta ehkä tietoisuus siitä, että ystävät ja sukulaiset rukoilevat ja myötäelävät kanssanne, kantaa jonkin hetken yli. <br />Muistiini palautui kuin eilisenä neljän vuoden takainen oman isäni kuolema. Juuri nuo samat tunteet: onko tullut kaikki sanotuksi ja sovituksi? Ja jokaisen hyvästelyn raskaus; onko tämä se viimeinen? Monena kertana palasin vielä saattohoitokodin ulko-ovelta ja melkein juoksin isän huoneeseen - ihanaa, vielä tahdon sinua halata rakas! <br />On ihanaa ja surussa kantavaa, että sinunkin isäsi on menossa Jeesuksen luo. Siellä he odottavat molemmat isät meitä jälkeenpäin tulevia. Se lohduttaa, vaikka nyt on kaikkein raskainta.<br />Lämmin halaus ja monet myötäelävät terveiset!<br />T. Marjo J.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post-43470939015686560402010-12-14T11:52:00.743-08:002010-12-14T11:52:00.743-08:00Mimmu: Tänään tuntui siltä että suukko appiukon lä...Mimmu: Tänään tuntui siltä että suukko appiukon lämpimälle poskelle saattoi olla oikeasti se viimeinen. Kiitin häntä ihanasta miehestä, jonka hän on vaimonsa kanssa kasvattanut. Kerroin olevani ylpeä siitä miten hän on Jumalan kutsua elämässääm seurannut ja tehtävänsä suorittanut. Kerroin tulevani taas huomenna ja sanoin että jos olet rakas jo silloin perillä niin kerro Jeesukselle että täältä tullaan perässä. Jää niin iso ikävä! T:Janna PauliinaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post-71771627533344823042010-12-14T09:17:59.565-08:002010-12-14T09:17:59.565-08:00Aika helppoa eläytyä näihin tunnelmiin, kun niin v...Aika helppoa eläytyä näihin tunnelmiin, kun niin vähän aikaa sitten kävin samaa läpi.<br />Voimia!!Laurahttps://www.blogger.com/profile/04731142177355291170noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4425615928866599984.post-69173280013846847602010-12-14T07:54:19.310-08:002010-12-14T07:54:19.310-08:00Löysin tänne FB:n kautta. Todella koskettava tekst...Löysin tänne FB:n kautta. Todella koskettava teksti tämä! Noita samoja kysymyksiä tuli pohdittua pari vuotta takaperin erään läheisen kohdalla. Mua on jonkin verran lohduttanut se ajatus, että Jla on rakastava ja hyvä, joten kärsimykselläkin täytyy olla joku tärkeä merkitys, jota me ei voida vielä käsittää. <br /><br />Voimia sulle ja läheisillesi!<br /><br />t. Teressa JAnonymousnoreply@blogger.com